Loma ohi – miksi nyt on merkittävä hetki kuukautisten kannalta?
Loman päättyminen tarkoittaa muutosta. Leppoisat lomapäivät vaihtuvat takaisin arkirutiineihin. Monen meistä elämänrytmi muuttuu tiukemmaksi ja aikataulutetummaksi.
Muutos herättää meissä jokaisessa erilaisia tunteita. Toinen hihkuu innosta päästessään vaihtamaan kuulumiset työkavereiden kanssa eikä malta odottaa uusien projektien alkua. Toinen taas tuntee suurta ahdistusta ja stressiä eikä tiedä miten päin olla. Osa taas porhaltaa eteenpäin sen kummemmin tunteitaan ihmettelemättä.
Loman jälkeen on hyvä hetki tarkastella omaa arkea uusin silmin ja tehdä tarvittavia muutoksia. Kuva: Christina Morillo, Pexels.
Näyttipä oma tunnekattauksesi miltä vain, nyt on hyvä hetki istahtaa hetkeksi alas. Lomalta paluu on nimittäin oiva hetki tarkastella omaa arkea uusin silmin.
Mikäli kuulut meistä siihen joukkoon, joka kaipaisi muutosta työhön ja arkeen, kannattaa ehdottomasti lukea eteenpäin. Saat tästä artikkelista kolme kelpoa työkalua, jotka auttavat kohti lempeämpää arkea. Mikäli isompi muutos on se mitä tarvitset, voit käyttää samoja työkaluja uuden suunnan hahmottamiseen.
Ennen kuin hyppäämme itse työkaluihin, teemme pienen katsauksen tieteeseen. Miten työelämä ja kuukautiset liittyvät tutkimusten mukaan toisiinsa? Miksi työolosuhteilla on väliä hyvinvointimme ja kuukautiskiertomme kannalta? Miten esimerkiksi vuorotyö ja päivätyö vaikuttavat kuukautisiimme?
Työelämä ja kuukautisetTyöelämä ja kuukautiset
Työelämä ja kuukautiset ovat avioliitossa keskenään, kunnes toisen päättyminen ne erottaa. Eikä ihme, sillä arjestamme puolet valveillaoloajasta kuluu töiden parissa (kun nukut keskimäärin 8 tuntia, teet töitä 8 tuntia ja muita arjen askareita 8 tuntia). Osalla työt pyörivät mielessä tai alitajunnassa tämänkin ajan ulkopuolella.
Myös tiedemaailma on kiinnostunut työelämän ja kuukautisten yhteydestä. Enemmän tutkimusta ja erityisesti tutkimustiedon leviämistä yrityksiin ja yksilöille tarvitaan, jotta työelämässä voidaan paremmin ottaa huomioon naisten hyvinvointi ja työssä jaksaminen.
PMS-oireet ja työelämä
”Ei tästä tule mitään. Miksi edes olen täällä töissä? Huomenna kyllä irtisanoudun. Ei minusta vain ole tähän. Miksi kumppanikaan ei tue minua? Miksi hän ei ymmärrä mitä tarvitsen? Hän tekee aivan vääriä asioita.” – Tuntematon
PMS-oireet ovat ennen kuukautisia ilmeneviä oireita. Mielialavaihtelut ovat yksi tyypillinen PMS-oire. Kuva: David Garrison, Pexels.
PMS-oireet (premenstruaalioireyhtymä, PMS) eli kuukautisia edeltävät oireet voivat ikävimmillään heikentää merkittävästi elämänlaatua. Peräti 50-80 % naisista kärsii jonkun asteisista PMS-oireista. 20 % taas kärsii kovista tai kohtuullisen kovista PMS-oireista.
PMS-oireista kärsivien luvut ovat eittämättä korkeita. Onneksi tiede on löytänyt tekijöitä PMS-oireiden taustalla sekä keinoja lievittää ja päästä eroon niistä.
Iso-Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa oireiden taustalta paljastui sekä työhön että yleiseen elämäntyyliin liittyviä tekijöitä. Kovien tai kohtuullisen kovien PMS-oireiden taustalta löytyi muun muassa kokemus heikommasta yleisterveydestä, suurempi alkoholin kulutus, heikompi unenlaatu, ahdistusta tai masennusta, hormonaalisten ehkäisymenetelmien käyttö ja heikompi yritys lievittää PMS-oireitaan esimerkiksi tuunaamalla arkea oman jaksamisen mukaan.
Työhön liittyvinä tekijöinä taas löytyi heikko työn ja vapaa-ajan tasapaino, matala psykologinen resilienssi, korkeana koettu työn vaatimustaso ja pieni kontrolli omaan työhön. Iranissa tehdyssä tutkimuksessa löydettiin yhteys myös työn vastuutason nousemisen tuottaman stressin ja PMS-oireiden alkamisen tai pahenemisen välillä.
Haittaavatko PMS-oireet arkeasi? Kirjoitimme kattavan artikkelin PMS-oireista sekä listasimme 10 keinoa niiden helpottamiseen. Lue artikkeli täältä.
Kuukautiskivut ja työelämä
”Taas se aika kuusta! Vatsaa kramppaa, takareisissä kihelmöi.. Tietysti tänään on työpäivä. Mitenkä muutenkaan. Kehtaanko jäädä tänään pois? Kysyyköhän joku miksi tarvitsen sairaslomaa? Ehkä sanon, että minulla on flunssa.” – Tuntematon
Elämää rajoittavista kuukautiskivuista kärsii peräti 40% naisista. Kuva: Sora Shimazaki, Pexels.
Peräti 80% naisista kärsii kuukautiskivuista. 40% kärsii kovista elämää rajoittavista kivuista. Heistä vain vajaa puolet kokee voivansa kertoa edes perheelleen todellisen syyn heikkoon vointiin. Kuukautiskivut ovat vielä jokseenkin tabu työpaikalla. Tämä on harmillista, sillä työolot voivat merkittävästi vaikuttaa kipujen pahenemiseen.
Unkarissa tehdyssä tutkimuksessa tarkasteltiin työstressitekijöiden yhteyttä kuukautiskipuihin. Tutkimuksen mukaan heikko kontrolli omaan työhön, matala työyhteisön sosiaalinen tuki sekä heikko työturvallisuus korottavat kuukautiskipujen riskiä. Kyselytutkimuksessa analysoitiin 2 772 naisen vastauksia.
Ovatko kuukautiskivut sinun jokakuukautinen riesasi? Kirjoitimme kattavan artikkelin kuukautiskivuista, niiden juurisyystä ja keinoista helpottaa kipua kotikonstein. Lue artikkeli täältä ja lievitä kipua jo seuraaviin kuukautisiin.
Epäsäännölliset kuukautiset ja työelämä
”Kuinka varautua kuukautisiin, kun ne voivat alkaa tunnin tai muutaman viikon päästä? Ei tässä ole mitään tolkkua! En jaksa jatkuvaa epätietoisuutta kuukautisten alkamisesta. Viimeksikin ne alkoivat kesken tärkeän työneuvottelun. Kiva siinä tajuta housujen kostuvan ja pelätä tuleeko vuoto läpi.” - Tuntematon
Epäsäännölliset kuukautiset tuovat arkeen haasteita, kun kuukautisten alkamisesta tai kestosta on vaikea tietää etukäteen. Kuva: Anete Lusina, Pexels.
Työelämä voi tehdä kuukautisistamme myös epäsäännöllisempiä. Koreassa tehdyn tutkimuksen mukaan työstatuksella voi olla vaikutusta kuukautisiin. Tutkimuksen mukaan osa-aikatyöntekijöillä ja työttömillä on korkeampi riski epäsäännöllisiin kuukautisiin kuin kokoaikaisilla työntekijöillä. Myös vuorotyössä olevat kärsivät todennäköisemmin epäsäännöllisestä kierrosta kuin päivätyössä olevat. Tutkimuksessa vertailtiin 4 731 naisen kyselyvastauksia.
Kuinka soveltaa tutkimustietoa omaan arkeen?
Tähän vastauksen tiedät parhaiten sinä itse. Vastaus löytyy itseäsi kuuntelemalla ja omaa tilannettasi tarkastelemalla. Myöhemmin esitelty työkalu, Status check – reflektointi, on hyvä työkalu tähän. Reflektoivat kysymykset auttavat sinua hahmottamaan tilannettasi ja mahdollista muutoksen tarvetta ja suuntaa.
Edellä mainituista tutkimuksista ei voi vetää suoria johtopäätöksiä, että esimerkiksi osa-aikatyö olisi kuukautiskierron kannalta huonompi asia kuin kokoaikatyö. Joillekin meistä se voi toimia jopa kokoaikatyötä paremmin! Kyse on siitä, miten eri muuttujat vaikuttavat juuri sinuun. Tuottavatko ne stressiä vai saavatko ne elämäsi juuri sopivaan tasapainoon?
Työkaluja kuukautisystävälliseen työelämään
Työelämässä piilee kiistämättä monta vaaranpaikkaa erilaisten kuukautisongelmien syntymiselle ja pahenemiselle. Hätä ei kuitenkaan ole tämännäköinen. Nyt on aika kääntää katseet kohti lempeää ja tasapainoista työelämää, joka ennemmin tukee kuukautiskiertoa kuin toimii sitä vastaan.
Työkaluista ensimmäinen, Status check - reflektointi, keskittyy tunnistamaan miten sinulla menee, mitä kaipaat ja miten voit päästä kaipaamiasi asioita kohti. Toinen työkalu, itsemyötätunto, toimii taas jokapäiväisenä työkaluna tuomaan lempeyttä arkeen. Työkaluista kolmas, Paras mahdollinen minä, auttaa näkemään millaista elämää haluat elää ja mitä kohti syvällä sisimmässäsi haluat mennä.
#1 Status check - Reflektointi
Miten sinulla menee? Kyky tarkastella omaa elämää, tunteita, ajatuksia ja toimintaa auttaa meitä tunnistamaan sen mikä tekee meille hyvää. Reflektointia voi harjoittaa ohjatusti esimerkiksi valmentajan tai psykologin johdolla tai omatoimisesti erilaisia reflektointiharjoituksia seuraten.
Reflektointi on itsetutkiskelua, jossa tutkiskellaan omia tunteita ja ajatuksia sekä reflektoidaan mitä ne voisivat tarkoittaa. Kuten aiemmin sanottu, tunteet ovat meille arvokasta dataa. Tietty tunne ei syty tyhjästä. Tämän vuoksi tunteita kannattaa todella tarkastella ja pohtia minkä viestin ne meille välittävät.
Reflektointiharjoitus
Reflektointi auttaa meitä tunnistamaan ne asiat, jotka tekevät meille hyvää. Kuva: Artem Podrez, Pexels.
Varaa reflektoinnille rauhallinen hetki. Voit ottaa mukaan vaikka kupposen teetä ja istahtaa mukavasti sohvan nurkkaan. Käytä alla olevia kysymyksiä pohjana reflektoinnille. Osa kysymyksistä on laajoja. Voit valita miten paljon aikaa kuhunkin käytät. Voit myös jakaa reflektointia useammalle kerralle. Voit kirjoittaa vastaukset tai pohtia niitä mielessäsi.
Poimi reflektoinnin tuloksena yksi konkreettinen teko tai päätös, jonka voit tehdä arkesi parantamiseksi.
Mitä tunteita töihin paluu / työt sinussa herättää? Mistä luulet tunteiden johtuvan?
Millaisia tunteita koit töissä ennen lomaa? Mitä ne tunteet kertovat sinulle?
Mitkä ovat tärkeimmät arvosi? Kuinka hyvin työ vastaa arvojasi?
Kuinka paljon panostat aikaasi ja voimiasi työhösi suhteessa siihen, kuinka paljon saat vastineeksi arvostamiasi asioita (esim. toimeentulo, onnistumisen tunteet, palaute, ammatillinen kehittyminen)?
Millainen arkirytmisi on? Ovatko työ ja vapaa-aika tasapainossa keskenään? Jääkö sinulla energiaa harrastuksille töiden ulkopuolella? Miten voisit parantaa työn ja vapaa-ajan välistä tasapainoa?
Mistä asioista nautit työssäsi? Miten voit tehdä enemmän nautinnollisia asioita työssäsi?
Mistä asioista et pidä työssäsi? Voitko vähentää niitä tai vaikuttaa niihin?
Mikäli reflektoinnin lopputuloksena huomaat kaipaavasi isompaa muutosta, kannattaa kokeilla Paras mahdollinen minä -harjoitusta. Se auttaa näkemään mihin suuntaan elämässäsi haluat edetä.
#2 Itsemyötätunto
Itsemyötätunto on itsensä kohtaamista parhaan ystävän tavoin. Kun kohtaamme hankalia tilanteita, tarkoittaa itsemyötätunto ymmärtävää ja lempeää suhtautumista itseämme kohtaan itsemme sättimisen sijaan. Usein tämä tarkoittaa sisäisen puheemme muuttamista lempeämmäksi. Kuinka puhuisit parhaalle ystävällesi?
Itsemyötätunto on taito, jota voi harjoitella. Alkuun se voi tuntua vaikealta, mutta harjoittelu on sen arvoista. Itsemyötätunto muun muassa kasvattaa resilienssiämme, tuottavuuttamme ja hyvinvointiamme sekä vähentää stressiä.
Self-date - Itsemyötätuntoharjoitus
Self date on itsemyötätunnon teko. Kuva: Andrea Piacquadio, Pexels.
Self date on harjoitus, jonka avulla voit opetella kuuntelemaan tarpeitasi ja vastaamaan niihin. Mitä sinä tarvitset juuri nyt?
Vie itsesi treffeille. Anna itsellesi sitä mitä todella kaipaat. Treffit itsesi kanssa voivat olla mitä vain ravintolaillallisesta rauhalliseen kylpyhetkeen tai metsäkävelystä hemmotteluhoitoon.
Merkitse treffiajankohta kalenteriin jo etukäteen.
#3 Paras mahdollinen minä
Paras mahdollinen minä on harjoitus, joka auttaa hahmottamaan oman parhaan mahdollisen tulevaisuuden. Harjoitus on omiaan paljastamaan sisimmät unelmasi ja toiveesi. Johdatko elämääsi siihen suuntaan, johon todella haluat? Harjoitus auttaa sinua vastaamaan tähän kysymykseen.
Harjoitus voi antaa sinulle myös rohkeutta tarttua unelmiisi. Tutkimusten mukaan se nimittäin lisää optimismia eli positiivista suhtautumista tulevaisuuteen ja sen tapahtumiin. Haluatko sinä ottaa tänään askeleen kohti unelmiasi? Lataa harjoitus alta ja katso mitä se sinulle paljastaa.
Yhteenveto
- Työelämä ja kuukautiset liittyvät saumattomasti toisiinsa.
- Työolosuhteet voivat vaikuttaa erilaisten kuukautisongelmien syntyyn.
- Sinä tiedät parhaiten millainen työelämä sinulle sopii.
- Reflektoinnin avulla voit hahmottaa omaa tilannettasi sekä asioita, joita kannattaa korjata.
- Paras mahdollinen minä -harjoitus auttaa näkemään sitä, mihin todella haluat mennä – ja mikä voisi tukea myös kuukautisiasi.
- Itsemyötätunto on voimakas työkalu, joka nostaa muun muassa resilienssiämme, tuottavuuttamme ja hyvinvointiamme sekä laskee stressiä.
-
American Journal of Obstetrics & Gynecology 2019;DOI:10.1016/ j.ajog.2019.02.048
C. E. Ackerman. (2017). 87 Self-Reflection Questions for Introspection (+Exercises). PositivePsychology.com. Lainattu 29.7.2022: https://positivepsychology.com/introspection-self-reflection/#questions-self-reflection
C. E. Ackerman. (2018). What is Self-Compassion and What is Self-Love? PositivePsychology.com. Lainattu 1.8.2022: https://positivepsychology.com/self-compassion-self-love/
C. Hardy. (2021). Premenstrual Symptoms and Work: Exploring Female Staff Experiences and Recommendations for Workplaces. International Journal of Environmental Research and Public Health, 18, 3647
Direkvand-Moghadam, A.; Sayehmiri, K.; Delpisheh, A.; Kaikhavandi, S. Epidemiology of Premen-strual Syndrome (PMS)-A systematic review and meta-analysis study. J. Clin. Diagn. Res. JCDR 2014, 8, 106–109.
E. Seppälä. (2014). The Scientific Benefits of Self-Compassion. Stanford medicine, The center for compassion and altruism research and education. Lainattu 2.8.2022: http://ccare.stanford.edu/uncategorized/the-scientific-benefits-of-self-compassion-infographic/
Hourani, L. L., Yuan, H., & Bray, R. M. (2004). Psychosocial and lifestyle correlates of premenstrual symptoms among military women. Journal of Women's Health, 13(7), 812-821.
Jahromi, B. N., Pakmehr, S., & Hagh-Shenas, H. (2011). Work stress, premenstrual syndrome and dysphoric disorder: Are there any associations?. Iranian red crescent medical journal, 13(3), 199.
Kwak, Y., & Kim, Y. (2018). Irregular menstruation according to occupational status. Women & Health, 58(10), 1135-1150.
László, K. D., GyŐrffy, Z., Ádám, S., Csoboth, C., & Kopp, M. S. (2008). Work-related stress factors and menstrual pain: a nation-wide representative survey. Journal of psychosomatic obstetrics & gynecology, 29(2), 133-138.
Stressi ja työuupumus. Työterveyslaitos. Lainattu 29.7.2022: https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/stressi-ja-tyouupumus
Roop, J. K. (2018). Hormone Imbalance—A Cause for Concern in Women. Research Journal of Life Sciences, Bioinformatics, Pharmaceuticals and Chemical, 4, 237-251.
