Kuukautiskivut – miten voit lievittää kipua jo seuraaviin kuukautisiin.
Mitäpä sitä kaunistelemaan, kuukautiskivut ovat yksi kuukautisten ikävimpiä varjopuolia. Peräti 80 prosenttia naisista kärsii niistä. Kovista elämää rajoittavista kuukautiskivuista kärsii jopa 40 prosenttia naisista. Sen lisäksi, että kipu haittaa elämää, voi se tuoda myös sosiaalisia haasteita. Vain alle puolet kuukautiskivuista kärsivistä kokee voivansa kertoa edes perheelleen todellisen syyn kipuun. Osalle meistä kuukautiskivut voivatkin olla eniten elämää haittaava pitkäaikainen piina.
Karuja lukuja. Tähän on kuitenkin todettava, ettei asian onneksi tarvitse olla näin. Sinun eikä kenenkään meistä tarvitse joka kuukausi menettää arvokasta aikaamme kipujen kourissa.
Peräti 80 prosenttia naisista kärsii kuukautiskivuista. Kuva: Andrea Piacquadio, Pexels.
Kuukautiskivut ovat osittain väärinymmärretty vaiva. Ennen kuin jatkamme eteenpäin, haluan sinun pysähtyvän hetkeksi sen ajatuksen äärelle, että sinun ei tarvitse kärsiä elämää haittaavista kuukautiskivuista. Monen meistä kuukautiskivuille on olemassa luonnollinen syy ja siihen on mahdollista vaikuttaa kotikonstein.
Tässä artikkelissa käymme yhdessä läpi mitä kuukautiskivut ovat, mistä ne johtuvat, mitä tarkoittavat sietämättömän kovat kuukautiskivut ja ilman kuukautisia esiintyvät kivut, sekä lopuksi kurkistamme keinoihin, joilla voit vaikuttaa kuukautiskipujen voimakkuuteen jo seuraavassa kuukautiskierrossa.
Mitä kuukautiskivut ovat?Mitä kuukautiskivut ovat?
Monelle meistä kuukautiskipu on tuttu tunne eikä tarvitse sen kummempia selityksiä. Katsotaan kuitenkin lyhyesti mitä lääketiede sanoo kuukautiskivuista ja sen ohessa esiintyvistä oireista.
Kuukautiskipuun liittyvä yleisin vaiva on supistuksenomainen alavatsakipu tai krampin tunne alavatsalla. Osalla kipu säteilee myös selkään ja reisiin. Useimmiten kipu alkaa vuodon alkaessa, mutta joillain meistä sitä ilmenee jo päivää paria aiemmin. Tällöin kipu voidaan lukea myös PMS-oireisiin (premenstruaalioireyhtymä, PMS), jotka ovat ennen vuodon alkua ilmeneviä oireita.
Kivun ohella voi esiintyä päänsärkyä, huimausta, pahoinvointia, oksentelua, ripulia ja ilmavaivoja. Puhumme siis pahimmillaan hyvin kokonaisvaltaisesta haitasta.
Mistä kuukautiskivut johtuvat?
Kuukautisvuoto ja -kivut alkavat, kun hedelmöittymättömän munasolun on aika päästä ulos kohdusta. Kuva: Karolina Grabowska, Pexels.
Kehomme on äärettömän viisas ja pitkälle kehittynyt toiminnoissaan. Se tietää, kun hedelmöittymättömän munasolun ja limakalvon on aika päästä ulos kohdusta. Tällöin alkaa kuukautisvuoto. Jotta munasolu ja limakalvo pääsevät ulos, täytyy kohdun lihasten supistella liikkeen aikaansaamiseksi. Supistelu tuottaa kipua.
Hyvä uutinen on se, että siedettävä kipu on luonnollista ja vaaratonta. Jatkaakseen normaalia kuukautiskiertoa kehomme on toimittava kuten se toimii.
Kuitenkin, kohdun lihasten supistelun voimakkuuteen on mahdollista vaikuttaa. Tällöin on hyvä ymmärtää hieman syvemmin, mikä supistelun saa aikaan.
Kun kehomme huomaa, että on aika päästä eroon munasolusta ja sen suojapedistä, alkaa se tuottaa prostaglandiinihormonia. Kyseinen hormoni osallistuu kipuun ja tulehdukseen, ja saa kohdun lihakset supistumaan. Suomeksi sanottuna, mitä korkeammat prostaglandiinitasot ovat, sitä kovemmin kohtu supistelee ja sitä kovemmat kivut ovat. Munasolu limakalvoineen pääsee ulos kyllä lievemmälläkin supistelulla, joten prostaglandiinitasojen ei tarvitse antaa kohota liian korkeiksi.
Prostaglandiinihormonituotannon taustalla vaikuttaa kaksi naishormonia: keltarauhashormoni ja estrogeeni. Laskeaksemme prostaglandiinitasoja kannattaa meidän vaikuttaa suoraan sen syntylähteeseen.
Keltarauhashormonin ja estrogeenin kohdalla oleellista on niiden välinen suhde toisiinsa. Liian korkea estrogeenitaso suhteessa keltarauhashormonitasoon lisää prostaglandiinin tuotantoa ja näin ollen kuukautiskipuja. Kun keltarauhashormonia on riittävästi suhteessa estrogeeniin ja hormonit ovat tasapainossa, pysyvät kuukautiskivut (ja muut kuukautisvaivat!) paremmin kurissa.
Tämä voi kuulostaa ensilukemalta monimutkaiselta, mutta ei hätää! Naishormonitasapainon saavuttaminen ei ole rakettitiedettä. Ihan perusasiat ravinnosta ja stressinhallinnasta alkaen tasapainottavat hormoneja. Artikkelin lopussa perehdymme yhdessä siihen, miten kotikonstein voi vaikuttaa omaan hormonitoimintaan.
Kovat kuukautiskivut
Kovien kuukautiskipujen taustalla voi olla myös kohdun limakalvon sirottumatauti endometrioosi. Kuva: Sora Shimazaki, Pexels.
Valitettava tosiasia on, että osalle meistä kuukautiskivut ovat niin piinaavia, että ne vetävät kuukausittain täysin toimintakyvyttömäksi. Tällöin asian kanssa ei kannata jäädä yksin vaan selvittää syy lääkärin tai gynekologin kanssa.
Lääketieteessä kivuliaita kuukautisia kutsutaan dysmenorrheaksi. Dysmenorrheaa on kahdenlaista: primaarista ja sekundaarista. Primaarinen dysmenorrhea tarkoittaa, että kuukautiset ovat kivuliaat alkamisestaan saakka. Sekundaariseksi dysmenorrheaksi kutsutaan kuukautiskipuja, jotka astuvat kuvaan vasta myöhemmällä iällä, yleensä noin 30. ikävuoden aikoihin. Mikäli kyse on primaarisesta dysmenorrheasta ja kivut ovat alkaneet nuorena, voivat ne helpottaa ensimmäisen synnytyksen jälkeen.
Erittäin kovat kuukautiskivut voivat kertoa myös sairaudesta nimeltä endometrioosi. Endometrioosia eli kohdun limakalvon sirottumatautia esiintyy noin 10 prosentilla naisista. Sairaudessa kohdun limakalvon kaltaista kudosta kulkeutuu kohdun ulkopuolelle aiheuttaen kudokseen kroonisen tulehdusreaktion ja kipua.
Sietämättömän kovat ja säännöllisesti toistuvat kuukautiskivut ovat syy hakeutua lääkäriin syyn selvittämiseksi. Lääkärin tai gynekologin perusteellinen tutkimus auttaa löytämään juurisyyn, jolloin hoitotoimenpiteet voidaan kohdistaa suoraan ongelman alkulähteeseen.
Kuukautiskivut ilman kuukautisia
Kuten aiemmin kävimme läpi, kuukautiskivun aiheuttaa kohdun lihasten supistelu silloin, kun kehomme on aika päästä eroon hedelmöittymättömästä munasolusta ja limakalvosta. Tämän määritelmän mukaan kuukautiskipu ilman kuukautisia ei ole mahdollista. Kuitenkin, kuukautiskivun kaltaista kipua voi ilmetä ilman kuukautisiakin. Tällöin kivun taustalla voi olla esimerkiksi:
PCOS eli munasarjojen monirakkulaoireyhtymä, joka voi kivun lisäksi aiheuttaa kuukautisten epäsäännöllisyyttä tai poisjäämistä, pitkittyneitä vuotoja ja lapsettomuutta. PCOS on tavallisin naisten hormonihäiriö ja siitä kärsii 5-15 % naisista.
Endometrioosi, jossa kohdun limakalvon kaltainen kudos karkaa vatsakalvon pinnalle pikkulantiossa, emättimen ja peräsuolen väliin tai munasarjojen pinnalle. Seurauksena on tulehdustila, joka tuottaa kipua.
Raskaus voi aiheuttaa vatsakipuja, kun kohtu kasvaa ja elää.
IBS eli ärtyvän suolen oireyhtymä aiheuttaa kipua eri puolille vatsaa ja voi tuntua alavatsalla kuukautiskivun kaltaisena kipuna. IBS:ää esiintyy yhdellä kymmenestä ja se on kaksi kertaa yleisempi naisilla kuin miehillä.
Ovulaatiokipu syntyy, kun munasolu irtoaa munasarjasta. Kipu tuntuu vasemmalla tai oikealla alavatsalla riippuen siitä, kummasta munasarjasta munasolu on irronnut. Yleensä kipu kestää minuuteista muutamiin tunteihin, mutta voi kestää myös kauemmin.
Mikä auttaa kuukautiskipuihin?
Kivun iskiessä voimakkaana päälle eri keinot tehoavat eri ihmisille. Osalla auttaa lämpötyyny alavatsalla. Osalla kevyt jooga tai muu liikunta. Osalla jopa orgasmi. Kaikilla nämä lääkkeettömät keinot eivät kuitenkaan auta ja silloin tulehduskipulääke ibuprofeeni on tehokas kivunlievittäjä. Kipulääke kannattaa ottaa hyvissä ajoin kivun tai vuodon alkaessa.
Oleellista kuukautiskipujen hoidossa on myös se millaisia valintoja teemme päivittäisessä arjessamme. Hoitoa ei suinkaan kannata rajata siihen hetkeen, kun kivut iskevät vaan se kannattaa ajatella kokonaisvaltaisena elämänlaadun kohennuksena.
Kuten aiemmin totesimme, kuukautiskipujen taustalla on usein naishormoniepätasapaino. Liika estrogeenin määrä suhteessa keltarauhashormoniin lisää kuukautiskipua, kun taas riittävä keltarauhashormonitaso suhteessa estrogeenin määrään vähentää kuukautiskipuja. Tällöin resepti kuukautiskipujen lievittämiseen, joiden taustalla ei ole sairautta tai muuta syytä, on lopulta yksinkertainen: tasapainotetaan naishormoneja siten, että keltarauhashormonin osuus suhteessa estrogeeniin on riittävä.
Tämän tasapainon saavuttamisen taustalla kaksi avaintekijää ovat ravinto ja stressinhallinta. Käydään molemmat lyhyesti läpi.
Stressinhallinta
Sauna voi auttaa rentoutumaan. Kuva: Pixabay
Kullakin meistä on omat parhaat keinomme stressinhallintaan. Mieti, mitkä ovat ne keinot, jotka auttavat sinua pitämään stressin kurissa. Miten rauhoitat mieltäsi ja kehoasi? Niitä keinoja kannattaa vaalia erityisesti kuukautiskierron loppupuolella, ovulaatiosta vuodon alkamiseen asti. Tällöin keltarauhashormonitasot ovat luonnollisesti korkeimmillaan eikä tätä luonnollista kulkua kannata häiritä turhalla stressillä. Stressi nimittäin laskee keltarauhashormonituotantoa.
Mikäli haluat löytää uusia stressinhallintakeinoja, kokeile esimerkiksi:
Mindfulness
Mindfulness ravitsee mieltämme ja kehoamme. Kyse on tietoisesta läsnäolosta siinä mitä ikinä teetkin. Tutkimusten mukaan mindfulness voi vähentää stressiä, ahdistusta ja kipua.
Mindfulnessia voi harjoittaa monin keinoin. Voit keskittyä tietoiseen läsnäoloon kävellessäsi, tiskatessasi tai hengittäessäsi syvään. Tai voit meditoida. Tutkimukset ovat osoittaneet meditoinnin olevan yhteydessä helpottuneisiin PMS-oireisiin.
Kiitollisuus
Kirjoita tai pohdi päivittäin 3-5 asiaa, joista olet kiitollinen. Asiat voivat olla niin pieniä kuin isoja ja merkityksellisiäkin.
Kiitollisuus vapauttaa dopamiinia ja serotoniinia, joita kutsutaan myös onnellisuushormoneiksi. Nämä hormonit saavat meidät kirjaimellisesti tuntemaan onnellisuutta sisältäpäin. Positiiviset tunteet taas voivat madaltaa verenpainetta, helpottaa stressiä ja auttaa meitä näkemään enemmän mahdollisuuksia.
Ravinto
Marjoissa on paljon elimistölle tärkeitä vitamiineja ja kuitua. Kuva: Suzy Hazelwood, Pexels.
Ravinto on kokonaisuudessaan valtavan laaja aihealue. Sen suhteen on hyvä muistaa, että ruokavaliossa tehdyillä muutoksilla voi olla laajoja vaikutuksia. Merkittävien muutosten yhteydessä suosittelemme puhumaan lääkärin tai ravintoterapeutin kanssa, jotta löydät juuri sinulle sopivat ratkaisut.
Kuukautiskipujen osalta ravinnossa kannattaa keskittyä niihin ravintoaineisiin, jotka laskevat estrogeenitasoa ja lisäävät keltarauhashormonin määrää suhteessa estrogeeniin. Tutkimusten mukaan vähärasvainen ja runsaasti kuitua sisältävä ruokavalio voi laskea estrogeenitasoja huomattavasti ja siten lievittää kuukautiskipuja. Tämmöisiä ruoka-aineita ovat muun muassa:
- Täysjyvätuotteet
- Kasvikset
- Palkokasvit (pavut, herneet ja linssit)
- Hedelmät ja marjat
Yhteenveto
- Kuukautiskipuihin voi vaikuttaa.
- Kuukautiskivut johtuvat kohdun lihasten supistelusta, kun hedelmöittymättömän munasolun ja limakalvon on aika päästä ulos kohdusta.
- Kuukautiskipujen voimakkuuteen vaikuttaa naishormonitasapaino.
- Liian korkea estrogeenintaso suhteessa keltarauhashormoniin aiheuttaa kovempia kuukautiskipuja.
- Naishormoneja voi tasapainottaa kotikonstein muun muassa stressinhallinnalla ja vähärasvaisella ja kuitupitoisella ruokavaliolla.
- Sietämättömän kovat ja säännöllisesti toistuvat kuukautiskivut ovat syy hakeutua lääkäriin syyn selvittämiseksi.
-
1) Lääkärikirja Duodecim, kuukautiskivut 2021
2) American Journal of Obstetrics & Gynecology 2019;DOI:10.1016/ j.ajog.2019.02.048
3) Barcikowska, Z. et. Al. (2020). Inflammatory Markers in Dysmenorrhea and Therapeutic Options. International Journal of Environmental Research and Public Health. 17(4): 1191.
4) Mayoclinic, Menstrual cramps 2020 (https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/menstrual-cramps)
5) Lääkärikirja Duodecim, Endometrioosi 2021
6) Lääkärikirja Duodecim, Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS)
7) Odottavan äidin käsikirja (Duodecim), Raskausajan tavallisia vaivoja 2020
8) Lääkärikirja Duodecim, Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS), 2021
9) Turner-McGrievy GM, Wirth MD, Shivappa N, et al. Randomization to plant-based dietary approaches leads to larger short-term improvements in Dietary Inflammatory Index scores and macronutrient intake compared to diets that contain meat. Nutr Res. 2015;35:97-106.
10) Haghighatdoost F, Bellissimo N, de Zepetnek JOT, Rouhani MH. Association of vegetarian diet with inflammatory biomarkers: a systematic review and meta-analysis of observational studies. Public Health Nutr. 2017;20:2713-2721.
11) Manzoor, F., Nisa, M.U., Hussain, H.A. et al. Effect of different levels of hydrolysable tannin intake on the reproductive hormones and serum biochemical indices in healthy female rats. Sci Rep 10, 20600 (2020). https://doi.org/10.1038/s41598-020-77672-0
Disclaimer: Tämä sisältö tarjoaa vain yleistä tietoa eikä ole lääketieteellinen ohje. Mikäli tarvitset lääkäriä, käänny terveydenhuollon puoleen.
